Mättääkö mättö?

Vehnää alla ja päällä? Burgeri. Sokeria yltympäriinsä? Limppari. Transrasvoja, omega-6 rasvahapoilla kyllästyneitä öljyjä… Pimeät aineet vol2. Pikaruoassa ja prosessoiduissa ruoissa on jotain pahasti pielessä. Pääsääntöisesti niiden kuluttaminen lisää matala-asteista tulehdusta, heikentää hyvää ja voimistaa huonoa kolesterolia ja lisää ylipainoa.

 

 

Toisenlaista näyttöä ”mäkkisafkan” ja tyhjien kalorien syönnistä on kuten vuoden 2008 Wall Street Journalin blogikirjoituksessa Michael Phelpsistä käy ilmi. Usean eri urheilijan dieettejä tarkasteltaessa Phelps on ainutlaatuinen. Uimarin 12 000 päivittäisen kalorin ruokavalion sisältöä katsoessa herää kysymys, että onko mitään väliä mitä syö kunhan kalorit tulevat täyteen? Jos kulutus on suuri ja syötävät kalorit kulutetaan jollain keinolla on nähtävästi mahdollista myös urheilla menestyksekkäästi. Paljonko niissä pannukakuissa on ravinteita? Niin, enkä nähnyt mainintaakaan lisäravinteista. Legendaarisen uimarin ruokavalio vaikuttaa olevan äärimmäinen esimerkki ja sinällään ilahduttava asia on, että Phelps syö nykyään vähemmän kaloreita sisältävää ravinteikkaampaa ruokaa. Phelpsin dieetin muutoksista ensimmäisenä kirjoitti Men’sHealth -sivusto vuonna 2012, mutta asian toi esiin 2016 hieman havainnollisemmin Global News -sivusto.

Vastaavana valtavan kulutuksen suomalaisena esimerkkinä voi mainita myös kehonrakennuksessa kilpailevan Utti Hietalan, joka syö tankkauspäivänään 12 000 kalorin edestä ja hänen mukaansa on tieteelliseltä pohjalta todettu, että ensimmäinen prioriteetti tankkauspäivänä on kalorimäärän täyteen saaminen. Usain Boltkin on nopea kintuistaan, mutta onko tämä kaikki McNuggetsien ansiota? Esiin nostamissani esimerkeissä puhutaan valtavista määristä tyhjiä kaloreita. Käykin tosin pian selväksi, ettei Phelps, Hietala tai Bolt syö jatkuvasti kalorintäyteistä roskaruokaa. Mitä ilmeisimmin siis urheilijalle äärimmäisen kulutuksen aikoina tyhjillä kaloreilla ylisyöminen on tärkeää, mutta päivittäisessä dieetissä ne eivät ole millään tapaa keskiössä.

 

Tiede -lehdessä on ollut mielenkiintoinen artikkeli siitä, miten paljon ravinteiden laatu vaikuttaa meidän muistiin hyvinkin suorasti. Tämä on mielestäni erittäin olennainen muistutus heikon ravinnon vaikutuksesta yleiseen elämänlaatuun tai ainakin siihen miten elämän koemme. Muistot ovat kuitenkin se minkä päälle viisautemme kasautuu ja minkä avulla opimme. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että säilömuistiin kulkeutuu uusien neuronien mukana uusia kokemuksia. Linkki artikkeliin: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/muisti_alkaa_kirkastua

 

 

Marjakonsensus

Tämä pitää paikkansa. Yhteisymmärryksessä harvoin eletään, kun puhutaan eri dieettien välisistä ruoka-ainesuosituksista, mutta marjat – ne tuntuvat löytyvän jokaisen suosituksen ruokalistalta. Toki ne tällöin löytyvät positiivisessa valossa myös Jänill vlogeista. 😉

http://www.hs.fi/ruoka/a1431394423932 Lehdissä on paljon juttua marjoihin liittyen varsinkin kevään korvilla asian ollessa jälleen erityisen ajankohtainen. (Tuoreissakin ulkomaisissa marjoissa voi olla sairastumis­riski 12.5.2015) on hyvä muistutus siitä, että kotimaista kannattaa tästäkin syystä suosia.

https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/ulkomaiset-pakastemarjat/ Tämäkin linkki vielä muistutuksena siitä, että miten varovaisuutta kannattaa noudattaa ulkomaisten marjojen kanssa. Tässä haisee nyt vähän Suomihype? 🇫🇮🤓

 

Tätä vlogien pituutta ei vaan saa sinne kymmeneen minuuttiin 🙊

 

http://www.pronutritionist.net/2015/01/hedelmien-marjojen-ja-kasvisten-ravintoarvot/ <- Täältä löytyy todella kattavasti eri suomalaisten marjojen ravinnepitoisuudet ja voi vähän poimia jos tietää erityisesti jotain tarvitsevansa tai haluaa mennä makrotasolle tässä asiassa.

Ja loppukevennyksenä tämä Pokemon Go:hon liittyvä legendaarinen suomalaisesta luonteesta kiteytyvä mielipidekirjoitus… http://www.hs.fi/mielipide/a1468896491416 Onhan siinä herralla pointti, mutta asian olisi voinut ilmaista toisin 😂